Kertosäe, Kaija Rantakari.

 Kertosäe, Kaija Rantakari.

"Kämmenselät vasten kämmenselkiä

herätän kaikki ne osat

joilla et ole tottunut koskettamaan

kädet käsilläni

kuin loitsu

joka aukeaa minuun

kysymystä ei esitetä, se imeytyy

hengityksestä verenkiertoon"

Kaija Rantakarin neljännessä runoteoksessa kaksi ihmistä tapaa ja viettää yön toistensa syleilyssä. Teoksen runot kuvailevat kosketusta eri tavoin. Runot ovat herkkiä ja kauniita, täynnä rakkautta ja kipua. Pidin tästä teoksesta, ja se herätti ajattelemaan sitä miten tärkeää fyysinen kosketus, kuten halaus, on. 

"Jos laitamme varjomme päällekkäin,

syntyy aiempaa tummempi sävy

se ei paina mitään "

Ps. Tämän kirjan kansi on kuin taideteos! Otin tästä paljon erilaisia kuvia kun pidin kannesta niin paljon.