Kirja-arvostelu: Rautaliekki, Rebecca Yarros.

Rautaliekki, Rebecca Yarros.

Rautaliekki on toinen osa Rebecca Yarrosin Empyreum -sarjassa. Se jatkuu suoraan Siiveniskun tapahtumista, ja syventyy siihen mitä opimme edellisen kirjan lopussa. Basgiathin sotakoulu ei ikinä ollut mikään helpoin paikka, mutta nyt asiat ovat vielä huomattavasti synkempiä kuin Siiveniskussa, kun totuus myrkistä on selvillä Violetillekin. Mukana on silti myös tavallista opiskelua, ystävyyttä, ihmissuhteiden haasteita, lohikäärmeitä sekä kuumia ja romanttisia hetkiä. 

Kirjan alussa tuskailin Violetin ja Xadenin soutaa/huopaa suhdetta, tuntui kuin tässä yritettäisiin vain rakentaa uudestaan ensimmäisen kirjan enemies to lovers asetelmaa, mikä ei mielestäni oikein toimi, kun pari on jo kertaalleen yhteen päätynyt. Teki mieli huutaa, että voisitko Violet edes yrittää ymmärtää ja vaatia vähän vähemmän, ja voisitko Xaden itsekin ottaa riskejä tunteiden suhteen, etkä vain vaatia toiselta sitä. Yarroksen teksti kuitenkin vetää puoleensa silloinkin, kun turhauttaa, ja huomaan toivovani vain, että tämä pari saisi olla yhdessä, rauhassa ja turvassa. 

Kirjan hauskat hetket tarjoaa tällä kertaa teini-ikäinen lohikäärme Andarna, jonka nasevat lausahdukset ovat täyttä kultaa. Samoin Mira "Yyh, Mennään nyt saatana heittelemään vaikka veitsiä" Sorrengeil loistaa tässä. Kautta kirjan hahmot syvenevät ja muuttuvat, ja samalla rintaa puristaa pelko - kenet menetämme seuraavaksi?

Erityisen maininnan ansaitsee myös loppupuolen taistelu. Isojen taistelukohtauksien kirjoittaminen on haastavaa, kun ne ovat usein joko sekavia liian vauhdin takia, tai tylsiä liiallisen yksinkertaistamisen takia. Yarros kuitenkin onnistuu jälleen kirjoittamaan niin, että tunsin ihoni kuumentuvan ja sadepisaroiden sihahtelevan, kun Violet käytti voimaansa, ja näin sieluni silmin lohikäärmeet taivaalla. 

Vaikka tämä kirjasarja taitaakin tuhota minut, niin voi Luoja miten upeita nämä kirjat ovat!

#rautaliekki #empyreum #ironflame #rebeccayarros #empyreanseries