Lautapalttoo, Anna Englund.

Lautapalttoo, Anna Englund.

"Muista, rakkaus ei ole ikinä väärin."

1930-luvulla Pohjanmaalla työläisperheen miniällä ei ollut paljon vaihtoehtoja elämässä. Tee työtä, hoida koti, hanki lapsia. Ole hajuton, mauton, poissa tieltä. Tottele miestäsi. Sen kaiken piti riittää elämässä, kunnes äkkiä Elena kohtaa erikoisen naisen Helsingistä. Sen jälkeen mikään ei ole enää kuin ennen, eikä entinen edes riittäisi enää Elenalle. Mutta mitä muita vaihtoehtoja voisi olla?

Lautapalttoo on vähäeleinen ja lyhytsanainen kirja, mutta silti sen sivuille mahtuu valtava tunteiden skaala. Pienen pitäjän puhumattomuus ja suvaitsemattomuus tulee selväksi rivien välistä, ilman erillistä alleviivaamista. Elenan jännittyneisyys tuntuu rivien välistä lukijankin iholla. Tunnelmassa korostuu kaiken epävarmuus - mitä jos joku näkee, mitä jos jäämme kiinni? 

Olisin halunnut Lautapalttoon lopun olevan hieman pidempi, mutta tällaisenaankin se tekee vaikutuksen. Englund maalaa tunnelman ja hahmot taitavasti esiin lukijalle, hänen tekstiään on ilo lukea. Suosittelen tätä kirjaa erityisesti queer-kirjallisuuden ja Suomen yhteiskunnallisen historian ystäville!

PS. Lautapalttoo oli vuoden 2022 Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokas.