Sairaanhoitajan paikka, Lotta Tuohino.

Sairaanhoitajan paikka, Lotta Tuohino.

"Raivokas puheenvuoro kuvaa ammattia, jossa työtehtävistä on mahdoton selviytyä eikä kukaan tunnu haluavan tehdä asialle mitään. Kun Lotta Tuohino vaihtoi alaa ja opiskeli sairaanhoitajaksi, hän kuvitteli saavansa mielekkään ja motivoivan ammatin, jossa voi olla hyödyksi maailmalle. Todellisuus oli toinen. Kirjassa Tuohino purkaa kokemaansa, jäsentelee hoitoalan ongelmien syitä sairaanhoitajan näkökulmasta ja lausuu joukon valittuja sanoja niille, jotka tilanteesta ovat vastuussa."

Onko sairaanhoitajan ammatti asiantuntijatason vastuullinen työ, vai kaikennielevä kutsumus jolle pitää uhrata itsensä ja koko elämä? Miten työ voi samaan aikaan olla niin tärkeä ja välttämätön, että esimerkiksi lakkoja voidaan rajoittaa, mutta ei silti niin tärkeä että siitä maksettaisiin kunnollista peruspalkkaa? Muun muassa näitä asioita miettii kirjassaan Lotta Tuohino. Näitä samoja asioita olen minäkin miettinyt todella paljon. Olen ammatiltani sairaanhoitaja, mutta olen vaihtanut alaa enkä enää tee käytännön hoitotyötä. Syitä tähän oli monia, useita samoja mitä Tuohino kirjassaan listaa. En sano että olen kaikesta täysin 100% samaa mieltä hänen ajatustensa kanssa, mutta mielestäni hän puhuu asiaa ja kertoo asioista hyvin.

Nämä kaksi asiaa ovat minun elämässäni yhtä aikaa totta:

Olen iloinen että olen sairaanhoitaja. 

Ja olen iloinen että en enää työskentele sairaanhoitajana.

Ja totta on myös, että tämän arvion kirjoittaminen teki vähän kipeää kun myönsin nämä totuudet. Kaipaan hoitotyötä ja sairaalamaailmaa, kaipaan vanhoja kollegojani ja mietin yhä mitä joillekin potilaistani kuuluu. Mutta tässä maailmassa, tässä hetkessä, en usko palaavani entiseen työhöni, ainakaan siinä muodossa kuin aiemmin. Arvostan suuresti kaikkia jotka jaksavat yhä työskennellä hoitotyön parissa.

Suosittelen tätä kirjaa tietoiskuna jokaiselle, joka ikinä käyttää mitään terveydenhuollon palveluita Suomessa.

_______

Gummerus 2024. Lukija Pirjo Heikkilä.